Nykymuotoinen Tiibetin lippu on ollut käytössä Tiibetin de facto itsenäisyyden ajasta vuosista 1912-1951 alkaen. Sen keskeinen symboliikka, muun muassa lumileijona, peräytyy kuitenkin 600-luvulle kuningas Songtsen Gambon hallituskauteen. Itsenäisessä Tiibetissä lippua käytettiin alunperin sotilaslippuna.[1] Valtiolippuna se tuli käyttöön mahdollisesti 1920-luvun kuluessa. Toisaalta eräiden tietojen mukaan lippua olisi käytetty pelkästään sotalippuna 13. dalai-laman hallintokauden loppuun, 1930-luvun puoliväliin saakka.[1] Lippua ja sen käyttöä koskevat tiedot ovat itsenäisyyden ajalta hajanaisia ja epävarmoja, sillä Tiibet harjoitti eristäytymispolitiikkaa, ei hakenut itsenäisyydelleen kansainvälistä tunnustusta eikä liittynyt Kansainliittoon tai muihin kansainvälisiin järjestöihin. Lisäksi Kiinan kansantasavallan ja aiemmin myös kansallisen Kiinan johdonmukaisena pyrkimyksenä on myöhemmin ollut ja on edelleenkin Tiibetin itsenäisyyden ja sen symbolien kyseenalaistaminen. Molemmat tekijät on syytä huomioida Tiibetin lipun itsenäisyyden aikaista historiaa koskevia tietoja tulkittaessa.[2] Nykymuotoinen (tai ainakin sitä muistuttava) lippu mainitaan kuitenkin Ranskan ulkoministeriön raportissa vuodelta 1920 Tiibetin valtiolipuksi, Tiibetin valtuuskunta käytti lippua niin ikään vuonna 1947 osallistuessaan New Delhissä pidettyyn kansainväliseen Aasia-kokoukseen.
Korisi on tyhjä.
