Neuvostoliiton lippu oli Neuvostoliiton tunnus vaakunan, moton ja hymnin ohella. Se otettiin käyttöön joulukuussa 1922 ensimmäisessä Neuvostoliiton neuvostojen kokouksessa. Lipun vasemmassa yläkulmassa sijaitsee keltainen, perinteinen sosialistien tunnus sirppi ja vasara, joista sirppi kuvaa maatyöläisiä ja vasara tehdastyöläisiä. Tämän symbolin päällä on ontto, keltainen tähti, joka kuvastaa edistystä. Lippu on kauttaaltaan punainen, joka merkitsee vallankumouksellisuutta ja sosialismia. Neuvostoliiton kaikilla viidellätoista neuvostotasavallalla oli omat lippunsa, jotka pohjautuivat Neuvostoliiton valtionlippuun. Neuvostoliiton lippu poistui käytöstä vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Kaikki Neuvostoliitosta itsenäistyneet valtiot ottivat käyttöön omat lippunsa, jotka eivät pohjaudu neuvostovallan aikaiseen lippuun (poikkeuksena Valko-Venäjän nykyinen lippu). Nykyisin Neuvostoliiton lippu tunnetaan erityisesti sosialismin ja kommunismin tunnuksena. Kiinan kansantasavallan lippu pohjautuu Neuvostoliiton lippuun.