Jeesus Nasaretilainen (muinaiskreikaksi Ιησους Ναζωραιος[1] ie:su:s nadzo:raios), kristittyjen Jeesus Kristus (muinaiskreikaksi Ιησους Χρτστος ie:su:s kʰristos), oli Uuden testamentin mukaan juutalainen uskonnollinen uudistaja ja kristinuskon Jumalan Jahven poika, joka tuomittiin Jerusalemissa kuolemaan ristiinnaulitsemalla. Jeesuksesta kertovia kirjallisia lähteitä ei ole Jeesuksen oletetulta elinajalta (ajanlaskun alussa noin 7–2 eaa. – noin 26–36 jaa.), eikä häneltä tunneta omia kirjoituksia. Kertomuksia Jeesuksen elämästä koottiin yhteen ensimmäisellä tai toisella vuosisadalla. Pääasiallisia lähteitä Jeesuksen elämästä ovat Uuden testamentin evankeliumit. Kristinuskon mukaan Jeesus on maailman vapahtaja, Vanhan testamentin ennustuksien Messias ja Jumalan ainoa poika, joka sovitti ihmiskunnan synnit kuolemallaan ja voitti kuoleman ylösnousemuksellaan. Muslimit pitävät Jeesusta profeettana. Jeesuksesta käytetään myös nimeä Kristus, joka on peräisin kreikan sanasta Χριστός kʰristos, ja käännös heprean sanasta Messias, voideltu eli siunattu. Sanaa voideltu käytetään Vanhassa testamentissa alkujaan Israelin kuninkaista. Myöhemmin sana vakiintui tarkoittamaan nimenomaan profeettojen ennustamaa tulevaa vapauttajakuningasta. Kristus-nimestä johdettiin myöhemmin Kristuksen seuraajia tarkoittava nimitys kristitty. Monet taiteilijat ovat käyttäneet Jeesusta ja hänen elämäänsä teostensa aiheina.