Slovenian lippu on Slovenian tunnus vaakunan ja hymnin ohella. Se hyväksyttiin käyttöön otettavaksi 2. maaliskuuta 1990 jolloin Slovenia oli vielä entisen Jugoslavian osavaltio. Slovenian lippu Jugoslavian osavaltiona oli samankaltainen väreiltään ja kuvioltaan, mutta siinä oli keskiössä suuri viisisakarainen punainen tähti, joka oli reunustettu keltaisella ääriviivalla, jotta se erottuisi alaosan punaisesta palkista. Lipun tähti poistettiin ja korvattiin alueellisella vaakunalla, joka sijoitettiin lähelle tangon puoleista yläkulmaa. Itsenäistymisen myötä 24. kesäkuuta 1991 alueellinen vaakuna muuttui kansalliseksi vaakunaksi. Slovenian kansallislipun värit ovat ylhäältä lukien: valkoinen, sininen ja punainen. Lippu on väreiltään Venäjän lipun kaltainen, joskin sen erottaa kansallisvaakunasta ja lipun kokosuhteista, jotka ovat 1:2. Vaakunakuviossa kuvataan kolmihuippuista Slovenian ”Triglav-vuorta”, joka on maan korkein kohta. Vuoren tausta on sininen, ja alaosassa kulkee kaksi aaltoviivaa, jotka kuvaavat Adrianmerta ja maan jokia. Sinisessä taustassa on kolme kuusikulmaista keltaista tähteä, jotka ovat 1300- ja 1400-luvuilla Sloveniaa hallinneen Celjen kreivien (Sloveniaksi Grofje Celjski) vaakunatunnukset.

Liettuan lippu on Liettuan tunnus vaakunan, moton ja hymnin ohella. Se koostuu kolmesta vaakasuorasta, keskenään samankokoisesta palkista, joiden värit ovat ylhäältä alas keltainen, vihreä ja punainen. Lipun mittasuhteet ovat 3:5. Väreistä keltainen kuvaa kypsyvää vehnää ja sen antamaa hyvinvointia. Vihreä kuvaa metsiä ja toivoa. Punainen kuvaa isänmaallisuutta.

Puolan lippu on Puolan tunnus vaakunan ja kansallislaulun ohella. Se on ollut käytössä 1800-luvun alkupuolelta asti. Valtiolippuun kuuluu vaakuna keskellä valkoista osaa. Lipun mittasuhteet ovat 5:8.[1] 7. marraskuuta 1831 kansannousun aikana Sejm päätti Puolan kansallisvärien olevan samat kuin Puola-Liettuan vaakunassa, valkoisen ja punaisen. Itsenäisen Puolan lippu otettiin käyttöön nykymuodossaan 1. elokuuta 1919. Puolan lipun päivää on juhlittu 2. toukokuuta vuodesta 2004 alkaen. Päivä on vapaapäivä.

Ukrainan Lipun Historia – Sinisen ja Keltaisen Symboliikka

Ukrainan lippu sai alkunsa 1800-luvun lopulla. Sen sininen väri edustaa taivasta ja vapautta, kun taas keltainen symboloi viljaa ja valoa. Lipusta tuli merkki maan itsenäisyydestä vuonna 1991. Nykyään se kuvastaa kansallista yhtenäisyyttä ja ylpeyttä.

Tšekin tasavalta (tšek. Česká republika) eli Tšekki (tšek. Česko), joskus myös Tšekinmaa, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Saksa, Itävalta, Slovakia ja Puola. Tšekin väestön suuren enemmistön muodostavat slaaveihin lukeutuvat tšekit. Maan pääkaupunki on Vltavajoen varrella sijaitseva Praha. Tšekki kuuluu Euroopan unioniin ja sen passivapaaseen Schengen-alueeseen sekä NATOon.

Moldovan lippu on yksi Moldovassa käytettävistä kansallistunnuksista. Se on trikolori, joka muodostuu punaisesta, keltaisesta ja sinisestä väristä sekä keskellä olevasta vaakunassakin esiintyvästä kuviosta, jossa kilvellä suojautunut kotka pitelee valtikkaa, oksaa ja ristiä. Lipun takapuolen vaakuna on käännetty peilikuvaksi. Lippu otettiin virallisesti käyttöön 12. toukokuuta vuonna 1990. Moldovan lippu muistuttaa paljon Romanian lippua, sillä maita yhdistää sekä kultuurillinen että historiallinen yhteenkuuluvuus.

Romanian lippu on Romanian kansallistunnus yhdessä vaakunan ja kansallislaulun kanssa. Lipun on Ranskan lipun mukainen trikolori, jossa on vierekkäin sininen, keltainen ja punainen pystypalkki. Palkkien sanotaan kuvastavan kolmea Romanian aluetta; Valakiaa, Transilvaniaa ja Moldaviaa.[1] Maramureș ei ole raitana edustettuna, sillä sen katsotaan usein kuuluvan itäiseen Transilvaniaan. Romanian nykyinen lippu otettiin virallisesti käyttöön 27. joulukuuta 1989 kommunistivallan kaaduttua. Käyttöönotossa lipusta poistettiin Romanian kansantasavallan vaakuna. Romanian lippu on samankaltainen kuin Tšadin lippu lukuun ottamatta vasenta raitaa, joka on Tšadin lipussa tummempi.

Georgian lippu on Georgian kansallinen tunnus vaakuna, moton ja kansallislaulun ohella. Se otettiin käyttöön 14. tammikuuta 2004 viidensadan vuoden tauon jälkeen. Aikaisemmin se oli keskiaikaisen Georgian kuningaskunnan lippu. Lipun mittasuhteet ovat 100:147.

Albanian lippu on Albanian tunnus vaakunan ja hymnin ohella. Se otettiin käyttöön Albanian vapauduttua Turkin vallasta vuonna 1912. Albanian kansallissankari Skanderbeg käytti lippua jo 1400-luvulla, koska perimätiedon mukaan albanialaiset polveutuvat kotkasta. Kommunistien ollessa vallassa lippuun lisättiin kotkan yläpuolelle kommunistien tunnus, punainen tähti, 15. maaliskuuta 1946. Tähti poistettiin vuonna 1992 kommunistivallan hajoamisen jälkeen. Lippu on otettu käyttöön virallisesti 7. huhtikuuta vuonna 1992.